lauantai 21. joulukuuta 2013

...I wanna wish you a crappy christmas, I wanna wish you a shitty christmas from the bottom of my idiot heart...

     Ei näin, ei vittu tän näin pitäny mennä. Oon onnistunut piilottelemaan vuoden ja nyt sen piti huomata, näin lähellä joulua..?! Eli siis syy siihen että en ole kirjotellut tai lukenut mahdollisia tulleita kommentteja on mun äiti. Se kuuli torstaina illallisen jälkeen kun oksensin. Välittömästi kone ja känny takavarikkoon. Luulen että vakuutteluni on mennyt läpi ja äitikin lopettaa tuon typerän hössöttämisen. Sanoin että oli ollut niin hirveä nälkä että sitten kun sain rasvaista pitsaa huono olo iski. Ei ainakaan mikään valhe, enhän mä valehtele. Mutta ei se mua lääkärienkään luo raahannut. Ärsyttävintä tässä kaikessa on kyllä se että äiti sanoi tuntevansa kyllä oman tyttärensä. Että kyllä se huomaa jos jokin on vialla, ja en mä ole mikään kivikasvoinen tyttö jonka tunteita ei näkisi. Anteeks mitä?!? Miten se edes kehtaa sanoa niin kun ei vuoteen huomannut mitään. Nyt oon kaksi päivää taistellut kroppaa vastaan kun joka aterian jälkeen tuntuu siltä kuin ruoka ei vain millään suostuisi pysymään sisällä. Keho on jo tottunut siihen että aina ruuan jälkeen oksennetaan, siihen että ei jää yhtään kaloria sulatettavaksi. Ei voi ainakaan tän joululoman aikana tyhjentää vatsaa. Pakko olla vielä varovaisempi tän kaiken kanssa. 
     Paniikki. Entä jos lihon loman aikana? Entä jos ahmiminen jatkuu vaan vaikka en voi tehdä mitään niiden poistamiseksi? Niin kävi tänään. Turhauttaa, ärsyttää, vihaan itteeni. Mä vaan syön ja syön ja syön. Mihin se kaikki päättäväisyys katoaa ruuan lähellä. Mulla meni niin paljon paremmin alkuvuodesta, pudotin painoa ja urheilin. En ahminut ja tuskin söin mitään. En edes välittänyt siitä mitä käy jos jatkausin sillä tiellä. Alin paino oli 46 kiloa. Voin väittää että olin sentään vähän onnellisempi kuin nyt. Mä en jaksa esittää täydellistä enää kauan. Täydellisyys, sen havittelua mun koko elämä on. Äidin motto joka on kyllä nykyaan munkin: "Kyllä vain sen on ihan hyvin. Mutta hyvin ei ole täydellisesti". 


"Pakonomainen tarve olla täydellinen."
Jos joskus joudun psykiatrille luulen että papereissa tulee lukemaan tuo.
     xxx

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jos jaksat kommentoida niin tosi iso kiitos :3