Anteeks vielä siitä etten oo kirjotellut
taaskaan. Ja sille jollekkin joka ehkä on joskus toivonut että mä olisin nyt lopun elämääni vapaa viiltelystä tuotan pettymyksen. Yli kaks kuukautta, pisin aika alottamisen jälkeen kun en ole yhtään haavaa tehnyt. Ja nyt mä sitte viimeyönä tyrin kaiken. Lisää arpia käsiin,
eihän ne mitään haittaa. Ja ne on niin pieniä, en uskaltanu tehdä syvempiä kun noitten on pakko parantua. Äiti ei saa huomata mitään.
Oon inhottava läskikasa joka ei yritä läheskään tarpeeks. Tänään ohjelmassa kalorien polttamiseksi oli bodypumpia ja rappusten juoksemista ylös ja alas. En tehny kyllä läheskään tarpeeksi.
Kumpa tää kaikki vois vaan kadota. Kumpa mä voisin vaan kadota.
( mitäss? tää on jo outoa, mun teepussi arvaa mun ajatukset -.- )
xxx
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jos jaksat kommentoida niin tosi iso kiitos :3