Saatiin tänään todistukset. Ja taas yks osotus siitä miten huonossa jamassa mun itsetunto on. Matikan numero oli ysi eikä kymppi ja meinasin romahtaa keskellä luokkaa. Keskiarvo 8.8, ei lähelläkään täydellistä. Ja tossa numeron laskussa ei ole mitään järkeä, koska sain kokeesta 10+. Ainoa syy oli se että olin ollut kuulemma todella väsynyt tunneilla. No mä olen pahoillani että olin silloin kipeä eikä mutsi antanut mun jäädä kotiin. Mä olen pahoillani etten voi välillä nukkua kuin kaksi tuntia koska pyörin sängyssä vihaten itteäni. Anteeks.
Tyttö hukassa maailmassa jossa kaiken piti olla kristallinkirkasta ja selvää, maailmassa jossa odotuksien täyttäminen on ainoa tapa elää. Syömisen kanssa ongelmia, jotkut sanoisi päästänsä sekaisin. Hiljaisuudessahan se on paras elää vai mitä?
torstai 3. huhtikuuta 2014
You'll never be good enough
Miksi mä edes yritän? Ei mikään riitä noille. Ne ei tiedä miten hankalaa on edes jaksaa tulla kouluun, tai olla tuhoomatta itteäni kokonaan. Ja mä yritän parhaani, mutta se vaan ei riitä. "Keskity paremmin, ja lepää enemmän niin jaksat keskittyä paremmin." No mä en pysty enää parempaan. Oon ylittänyt jo aikoja sitten mun suorituskyvyn.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jos jaksat kommentoida niin tosi iso kiitos :3