Sormet naputtavat tekstaria mutsille. "Lähetän viestii ny ku saatat olla viel pyöräl mut siis ku olin juoksemas koululle nii e pystyny hengittää ja sain hirveen yskäkohtauksen. En vaa ny yksinkertasesti pysty menee kouluun" Istun keittiön pöydälle ja yritän vetää happea keuhoihin. Tuntuu heikolta. Katson näyttöä. Mutsi soittaa. "Haloo." "Moi", minä vastaan. "Etkö sinä mennyt kouluun koska ----- ei mennyt?..." Mitä vittua?!? Miten helvetissä se voi kysyä jotain tuollaista. Haluan heittää kännykän lattialle, murskata sen ja satuttaa äitiä. Kädet täristen raivosta painan kännyn reittä vasten. Ensimmäiset kyyneleet alkavat kerääntyä silmäkulmaan. Että näin ihanasti alkoi tämä päivä. Ja on se kyllä ihan loppuun asti pysynyt yhtä upeana. Olen itkenyt tänään enemmän kuin mä luulin että olisi mahdollista. Samaan aikaan en ole tuntenut mitään. Hullua elämää. Mä vaan en enää jaksa. Fyysisesti ja henkisesti väsynyt, pirstaleina, hakattuna lattialla.
xxx
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jos jaksat kommentoida niin tosi iso kiitos :3