Kouluun huomenna. Jotenkin pelkkä ajatus siitä aiheuttaa hirveän ahdistuksen, kädet tärisevät, ajatukset ei suostu pysymään kasassa ja rinnassa oleva solmu kiristyy. Ehkä mä pelkään että kaikki hylkää mut, pelkään näyttäväni tai vaikuttavani typerältä, pelkään sitä stressiä joka tulee aina pienimmästäkin asiasta. Mutta en mä oikeasti tiedä. Salaisesti pelkuri. Mä aina ajattelen aina niin että asioita saa pelätä niin paljon kuin haluaa, kunhan niiden pelkojen ei anna olla esteenä vapaana elämiselle. Tuntuu siltä että olen epäonnistunut siinä aika hemmetin pahasti.
No pääsenhän mä näkemään frendejä...jos ne enää jaksaa mua.
xxx
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jos jaksat kommentoida niin tosi iso kiitos :3